Raholanalyytikko

Viimeaikaiset Lähi-idän syheröt ovat jääneet maailman uutisvirran jalkoihin, sillä suurin kiinnostus ja ihmettely keskittyy nyt Ukrainaan. Lähi-idässä tapahtuu kuitenkin lähes joka päivä jotain erikoista ja mielenkiintoista. Enemmän kuin aikoihin. Lähi-itä ei ole yhtenäinen alue, sillä se on sekoitus kansallisvaltioita, heimoja, kyläyhteisöjä ja vallasta kiinnostuneita uskontolahkoja.

Syyria
Alueen entinen valtakeskus kamppailee olemassaolostaan. Al-Assadin dynastia on hallinnut maata laskentatavasta riippuen jo yli 40 vuotta. Pitkäaikainen presidentti Hafez kuoli vuonna 2000 ja tällä hetkellä yhä kapenevaa dynastiaa yrittää hallita yksi hänen pojistaan, Bashar. Syyriassa taistelee nyt monilukuinen joukko milloin minkäkin alueen hallinnasta, sillä 1) siihen on mahdollisuus nyt ensimmäistä kertaa ja 2) kansa on hieman tyytymätön entiseen ”suuruuden aikaan”.
Valtiona Syyria on/oli samanlainen sekametelisoppa kuin muutkin alueen muslimimaat. Kova johtaja piti alueen kurissa sangen voimakkain ottein (samaa valtiomiesotetta harrasti myös Jugoslavian Josip Broz Tito).
Nyt kun tätä voimakasta otetta ei enää ole, niin eri ryhmittyvät yrittävät löytää paikkaansa uudessa tilanteessa. Tähän liittyy valitettavasti myös isompi kuvio, eli ”länsimaat vs lähi-itä”, ”Venäjä(-Kiina) vs Länsimaat” ja Lähi-idän valtioiden (Saudi-Arabia, UAE, Iran…) omat intressit alueen hegemoniasta. Kiinnostavaa on myös Turkin rooli näissä melskeissä (= pohjois-Syyrian kurdit).

Israel
Joillekin luvattu maa Israel jatkaa yksioikoista voimapolitiikkaa länsimaiden tukemana. Israel tarvitsee ja halajaa konflikteja pitääkseen puolustusbudjettinsa korkealla tasolla verrattuna maan BKT:een. Israelin suurimmat asetukijat ovat Yhdysvallat ja Saksa. Ranskalla ja Englannilla on tässä kohtaa oma historian pallo jalassa.
Israelin viimeaikainen offensiivi Gazan suhteen on tämän pitkän jatkumon sivujuonne ja alaotsikko. ”Palestiinalaiset” sysättiin ja uhrattiin Israelin ongelmaksi – kiitos muiden Lähi-idän valtioiden ja ”länsimaiden” yhteisymmärryksen tuloksena.

Egypti
Presidentti Anwar Sadat teki rohkean vedon ja teki rauhansopimuksen Israelin kanssa vuonna 1978. Tästä hän sai maksaa myöhemmin hengellään. Silti sopimus on pitänyt.
2010-luvun arabikevään hiekkamyrsky saavutti myös Egyptin. Entinen suurvalta etsii taas itseään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Parin viime vuoden aikana Egyptin valtaapitävät ovat vaihtuneet, ja se jos mikä vaikuttaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti – todella moniin asioihin. Sisäisistä myllytyksistä huolimatta Egypti haluaa esiintyä Gaza-Israel-Länsimaat -konfliktin välittäjänä.

Libanon
Pieni Libanon on alueen kenties ”demokraattisin” maa – tai valtio. Isojen maiden puristuksessa Libanonin politiikka vaikuttaa jopa suomalaistumiselta. Varotaan kumartamasta ja pyllistämästä. Libanonin poliittinen rakenne kuitenkin saattaa olla avain kaikille muille maille: on hyväksytty erilaiset ryhmittymät ja niillä on päätöksentekokoneistoissa omat kiintiöpaikkansa.

USA
Yhdysvaltain 33. presidentti Harry S Truman joutui tiukan paikan eteen toisen maailman sodan päätyttyä. Hän oli se, joka joutui päättämään yksin, josko tuettaisiin Israelin itsenäisyyttä. Hänen päätöstä maailma nykyäänkin seuraa. Päätös sijoittuu aikaan, jossa liittoutuneet ”voitti” Toisen Maailmansodan.
Sivuhuomatuksena haluan mainita, että Yhdysvallat tekee (edelleen) ulkopolitiikkaansa sisäpolitiikan ehdoilla.
Harry S:n päätös ”vaivaa” USA:ta edelleen.

Kylmä sota Lähi-idän näyttämönä
Toisen Maailmansodan jälkeen Eurooppaa rauhoitettiin. Se johti lopulta kylmään sotaan. Eurooppa kyllä rauhoittui, mutta itse sota jatkui siirtyen ”valtakirjasotien” kansioon. Lähi-itä, Korean sota, Vietnam ja Afganistan. Suezin kriisi vuonna 1956 oli seurausta valtakamppailusta Englannin ja Ranskan kanssa.

Rauha Lähi-itään?
Onnistuu ja ei onnistu. Konflitkit päättyvät vain jos tahto, rahoitus, aseet ja jaksaminen kohtaavat toisensa. Sisällissota loppuu jos ei ole patruunoita eikä jaksa nyrkeillä tapella. Ne loppuvat itsekseen, jos niitä ei ulkopuolelta ruokita eikä rahoiteta.