Raholanalyytikko

Olen kirjoitellut viimeisen 20 vuoden ajan Lähi-idän tilanteesta erilaisiin sivustoihin ja taas tunnen, että pitää kantaa korsi kekoon. Nimittäin:

Syyrian tämänhetkinen sekasortoinen tilanne saattaa olla se laukaiseva tekijä, joka muokkaa Lähi-idän karttaa tavalla, jota emme ole osanneet kuvitella. Arabikeväästä alkanut kuohunta pyyhkäisi lännestä itään alkaen pohjoisesta Afrikasta ja on nyt jässähtänyt matkallaan Syyriaan. Arabikeväästä tulee arabivuosikymmen.
Palot esimerkiksi Libyassa ja Egyptissä sammuivat suhteellisen nopeasti verrattuna Syyrian tilanteeseen. Palopesäkkeitä esiintyi palovalvonnan mukaan muuallakin Arabian niemimaalla, mutta toistaiseksi roihuilta on vältytty. Kytemispesäkkeitä ei kuitenkaan ole sammutettu.

Syyria-fokus
Sisällissotaa viettävä Syyria sai uuden tekijän ISIS-järjestöstä, jota kaikki muut vihaavat. Kohta neljä vuotta Bashar al Assadin hallinto ja jokuset kapinalliset ovat kalistelleet sapeleitaan tukijoidensa avustamina. ISIS toi korttipakkaan toi viidennen värin ja pelin luonne muuttui. Kaikki kaikkia vastaan ja välillä liittoutuen jotakuta yhtä vastaan. Hetkinen – emmekös todistaneet tätä samaa sotimisformaattia Jugoslaviassakin.
Sisällissodan rahoittajatkin ovat ihmeissään. Siksi näemme nyt erikoisia koalitioita, joita ei vielä vuosi sitten kukaan olisi mielessään keksinyt. Mennään niihin rahoittajiin:

War Inc
Länsimaat ”tukevat demokraattista kehitystä” – tätä mantraa on kuultu jo aika kauan. Länsimaat vaan eivät ole kovinkaan yhteinäinen joukko, sillä niin Yhdysvalloilla kuin Ranskallakin painavat omat alueelliset intressit enemmän. Sitten joukkoa sotkee vielä muinainen mahti Britannia, joka sävelsi toimillaan ensimmäisen ja toisen maailman sodan kuviot. Se meidän ”EU” on kuvitelmajoukko poliittisesta vaikutusvallasta.

Arabiliitto tukee mieleisiään ryhmittymiä ja hallintoja. Verukkeena käytetään shia- tai sunnilaisuutta. Uskonnäkemykset ovat aina käyttökelpoisia tekosyitä.

Venäjällä on aina ollut hyvät suhteet Syyriaan ja muutamiin muihin instansseihin Lähi-idässä. Nyt sielläkin nähtäneen, että Assadilla ei ole enää tulevaisuutta Syyriassa. Rahahanat Venäjältä tyrehtyvät ja Assad kaatuu. Venäjän intressit ovat enää Iranissa. Itse Iran on heiveröinen valtamahti omien ongelmiensa kanssa ja saattaa romahtaa hetkellä millä hyvänsä.

Lähi-idän hegemoniasta taisteleva Turkki tasapainoilee sen minkä pystyy. Kortit pitäisi pelata oikein. Turkin oma kurdiprobleema heijastelee taustalla. Kasvot pitäisi säilyttää vaikka kuinka playoffseissa kävisi – ja vielä on ne maan omat sisäiset ongelmatkin.

Kartat uusiksi
Keskustelin pari vuotta sitten Libanonin Suomen kunniakonsulin kanssa Lähi-idän/Syyrian tilanteesta. Hän sanoi, että ”pahimmillaan karttaa piirretään uusiksi – kuten Jugoslaviassa parikymmentä vuotta sitten”. Itse olen taipuvainen pelkäämään, mutta myös toivomaan, samaa. Valtion pitää romahtaa, mennä pohjamutien kautta, kärsiä ja eheytyen sitten kasvaa. Rauhanneuvotteluissa piirretään uudet rajat yhdessä.

Sodat loppuvat vasta kun rahoitus ja tahto hiipuvat. Näitäkin Lähi-idän konflikteja ovat ulkopuoliset tahot niin auvoisasti rahoittaneet ja kannustaneet. Kun se tuki loppuu, niin rauha ja sopu löytyy.