Raholanalyytikko

Linnut nousevat ojastaan

Tokkopa Suomessa on ketään, joka ei tietäisi Lapinlahden Linnuista mitään. Näyttelijäopiskelijoista ja muista tyypeistä koostunut ryhmä alkoi esittämään Vanhan Kuppilan edessä omista päistään keksimiään laulujaan jo vuonna 1983. Yhtye tuli tunnetuksi 1980-luvulla levyistään ja YLE:lle tekemistään sketsiohjelmistaan. Suosio jatkui pitkälle 2000-luvulle asti.
Lapinlahden Lintuja pidetään suuren yleisön mielestä huumoriyhtyeenä. Tampereen Yliopistossa opiskeleva Timo Järvelä halusi pro gradu -työssään käsitellä yhtyeen kappaleiden lyriikkaa maskuliinisessa rock-lyyrikassa ylipäätään. Timo väittää, että Lapinlahden Linnut eivät ole huumoribändi.

Timo Järvelä on seurannut Lintuja pitkään. Oman bänditouhun ja näyttelemisen ohella Lintujen koko tuotanto on ollut lähellä sydäntä.
- Lappareita ei pidä kategorisoida huumoriyhtyeeksi. Tämä on harmittavan yleinen harhaluulo, joka kaiketi on perustunut vain radiohitteihin ja televisio-ohjelmiin, Timo täräyttää.

Suomen kirjallisuutta opiskeleva Timo pohti gradussaan, että lähtisi tutkimaan miestä ja maskuliinisuutta Lapinlahden Lintujen rock-lyriikassa. Kylmä miesnäkökulma on periaatteessa ennen kuulumatonta, mutta Linnut tekivät siitä analyyttisiä tekstejä ja monisäikeisiä sketsejäkin. Hän puhuu esimerkiksi miessubjektista.

- Lapinlahden linnut on estoitta käsitellyt tuotannossaan hyvin suorin sanoin miessubjektia, joka ei missään määrin pysty toteuttamaan hegemonisen maskuliinisuuden ideaalia. Esimerkiksi “Se ei käy” -kappaleessa mies haluaisi viedä tyttöystävänsä eri säkeistöissä ajelulle, ravintolaan, vanhempien luo ja häävuoteeseen. Mutta kun “se” ei käy; osoittaen hänen surkeutensa ja epäonnistumisensa miehenä, Timo analysoi.

Miehen ja naisen suhde on voimakkaasti läsnä yhtyeen teksteissä – erilaisissa yhteyksissä. Milloin sauna- tai baari-illoissa, milloin vain yksin kotona miettien. Tai sitten öisiä katuja talsien ja surien kun yöseuraa ei kapakasta mukaan tarttunutkaan.
- Miehet ovat voittajia, isäntiä ja metsästäjiä – siihen kuvioon ei heikkous tai tunteet sovi. Lapinlahden Linnut rikkoo tämän myytin. Saa itkeä, olla harmissaan ja pettyä. “Ojasta noustaan”, kun periksi ei anneta, lainaa lintujen tekstejä Timo Järvelä.

Timon tutkielma: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05633.pdf

Avainsanat: Lapinlahden linnut

Vaalit vaalit vaalit

Herrat pitävät vaaleista. Näin nokkelasti Jussi Lähde nimesi oman bloginsa Maikkarin nettisivuilla. Jussi on tapansa mukaan kovin oikeassa.

Vaalit ovat aina hirvittävän hyvää viihdettä – suorastaan kansanhurmosta, jonka voi ylittää vain 16 vuoden välein juhlittava jääkiekon maailmanmestaruus. Itse viihdyn vaaleissa, sillä on mielenkiintoista seurata miten ehdokkaat esiintyvät ja miten heidän takana oleva propagandakoneisto toimii.

Presidenttivaalien ensimmäisellä kierroksella alleblogannutta ihmetytti pari asiaa. Ensimmäisenä hämmästyksen aiheena itselläni oli Paavo Väyrysen menestys ja heti toisella sijalla Paavo Lipposen huono menestys. Lisäksi naisehdokkaiden jääminen jumbosijoille on vähintäänkin kummallista. Vaalituloksen selvittyä päivitin facebook-statukseni: “Sosiaalidemokratia ja naiset ovat over and out. Pulinat pois”.

Nyt on kivaa seurata kuinka tappiot selitellään lähinnä omille puoluejäsenille. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kiteytti nätisti: “vaikka olisi kuinka hieno purjevene, niin se ei liiku ellei tuuli ole sopiva”. Hyvin todettu.

Itselleni kaksi mieluisinta ehdokasta on jatkossa kilpailemassa paikasta Mäntyniemessä. Näistä kahdesta hyvästä ehdokkaasta ennakkoäänestin tulevaa pressaa.